Quantcast
Channel: SILLÄ SIPULI
Viewing all 903 articles
Browse latest View live
↧

Vietnamilais-Pariisilainen kukkopata

September 7, 2013, 8:28 am
$
0
0
Saavuinpa taas erään työpäivän jälkeen kotipihalle, kuten tapanani arkena on. Pihalla haistoin aivan mahtavien tuoksujen tulvivan jostain ja toivoin kovasti että se olisi meiltä. Ovea avatessani huokasin helpotuksesta, sillä tuoksut vain vahvistuivat ja keittiöstä kuului ruuanteon sinfoniaa. Jukka siellä kokkasi sika-essussaan Tomi Björkin ohjeella kukkopataa, jossa oli ujutettu aasialaista makumaailmaa klassiseen ranskalaiseen ruokaan. Ohje on Viini-lehdestä 1/2010.

Kukkopata (jonka toki voi valmistaa myös kanasta kuten ohjeessakin) onnistui oikein hyvin. Tiivismakuinen liemi oli hieno. Ohjeessa kehotetaan keittämään muhituslientä kokoon ja hauduttamaan siinä muutamia minuutteja riisinuudeleita. Jukalla liemi keittyi turhan paksuksi, jonka johdosta nuudelitkin tönkkööntyivät. Syödyksi silti tuli, kaikki. Keralle mies pyöräytti salaatin, joka väritti ja raikasti kokonaisuutta mukavasti.

KUKKOA VIINISSÄ VIETNAM-PARIISI
neljälle

1 kana tai kukonpojan koipireisiä
1 punasipuli 
4 valkosipulinkynttä
3 cm:n pala inkivääriä
½ dl rypsiöljyä paistamiseen
1 dl sokeria
1 rkl mustapippuria
½ pulloa valkoviiniä
2 dl osterikastiketta
1 dl (mustaa) riisiviinietikkaa tai balsamiviinietikkaa
5 rkl soijaa
1 l kanalientä

riisinuudelia

Valmista ensin liemi kattilaan . Kuori ja pilko sipulit, kuori ja hienonna inkivääri. Kuullota edellämainitut öljyssä kullanruskeiksi. Lisää kattilaan sokeri, mustapippuri ja valkoviini. Kiehauta. Lisää joukkoon osterikastiketta, etikka, soija ja kanaliemi. Kiehauta uudelleen. Laita kana tai kukkopalat pataan ja hauduta miedolla lämmöllä kunnes siivekäs on kypsää. 

Siivilöi haudutusliemi takaisin kattilaan ja keitä hetki tiiviimmäksi, kuitenkin niin että liemi on juoksevaa. Kääri kukkopalat liemen keittämisen ajaksi folioon, ettei liha kuivu. Lisää liemen joukkoon riisinuudelit ja anna hautua noin 4 minuuttia, kunnes nuudelit ovat kypsiä. 
PAPUSALAATTI

1 dl höyrytettyjä papuja
3 cm:n pala inkivääriä
1 salottisipuli pienittynä
1 punainen chili paloiteltuna
1 nippu minttua silputtuna
1 punasipuli siivutettuna 
paahdettua sipulia

Yhdistä papusalaatin aineet ja tarjoa yhdessä kukkopadan kanssa. 

↧
Search

Alian brunssi ja ilmaista leikkiä

September 8, 2013, 11:43 am
$
0
0
Olen jo pitkään hinkunut Alian brunssille Helsingin Mustikkamaalle, sillä olen kuullut tästä paikasta pelkkäähyvää. Ajoissa varaten saimme koko perheen kesken kauniin ikkunapöydän, joka suorastaan kylpi alkavan syksyn lempeässä auringossa. Mieli virittyi kaikkeen ihanaan ja tunnelma oli leppoisa. 
Alkupalat sai hakea noutopöydästä, jossa olikin kauniisti tarjolla monenlaista kalaa, lihaa, salattia, pateeta ja prässättyä lihaa.


Olisikohan pitänyt ottaa alkulautasen kalat ja lihat eri lautasille? Tyttäremme ihastui saaristolaisleipään ja poikamme vaaleaan leipään sekä hänen mielestään kinkkumaiseen possunlihaan. Jukka piti eniten skagenista. Minä tykkäsin kovasti pinaattipitoisista munaleivoksista. Kaikki oli hyvää, mutta mitään superyllättävää ei haarukkaamme noussut. 
Lapsia kohdeltiin asiakkaina hienosti. Juomansa he saivat viinilaseihin, joka tuntui ainakin tyttärellemme olevan kova juttu. Tosin kaikkien juomat tuotiin pöytään vasta kun jo puolet alkupaloista oli syöty. 

Pääruokia tilatessa kysyimme onko lapsille jotain erikseen tai voiko pääruuan puolittaa. Tarjoilijamme lähti tarkistamaan asiaa. Palatessaan hän kertoi, ettei muita vaihtoehtoja ollut koonkaan suhteen, joten pöytäämme tilattiin kahdesta annetusta vaihtoehdosta kolme ankka-annosta linsseillä ja kukkakaalipyreellä sekä minulle haukikvenellejä jyväpastalla. Pasta oli mennyt turhan pehmeäksi, mutta muuten annoksissa oli kaikki kohdallaan. Erityisesti ankan ja linssien maku oli hieno! Haukikvenellien rakenne oli upean ilmava. 

Pääruoka-annokset näyttivät eteentuodessa pieniltä, mutta olivat lopulta oikein passelin kokoiset. 
Siinä syödessä huomasimme, että viereiseen pöytään tuotiin lapsille lihapulla-annokset. Hämmästelimme tätä uudelle tarjoilijalle, sillä meille oli tosiaan kerrottu vain kahdesta pääruokavaihtoehdosta. Tarjoilija pahoitteli kovasti ja sanoi että paikalla on paljon ekstraajia jotka eivät tunne kaikkia käytäntöjä. Tarjoilija lupasi meille lisäksi lihapullia jos ankka ei lapsille maistu. Oikeastaan emme maininneet asiasta siksi, sillä meistä on hyvä että lapset syövät samaa ruokaa kuin aikuiset. Tuntui vain hassulta ettei kaikille asiakkaille tarjota samoja vaihtoehtoja.
Vatsat jo melko pinkeinä kaikesta maukkaasta suuntasimme noutojälkiruokapöytään. Tarjolla oli kolmenlaista perusjuustoa, brownieseja, pehmeää voisilmäpullaa ja oikein ihanaa uunitettua juustokakkua kinuskilla ja suolapähkinöillä. Viimeksimainittu oli rujo näky leikkaamisen jälkeen, mutta makuunhan se ei vaikuttanut. Poikamme taisi syödä parikin pullaa ja tyttäremme ihastui kovasti suklaisiin leivoksiin. Myöhemmin kokonaisuus täydentyi vielä porkkanakakulla. 

Kaikenkaikkiaan Alia oli hieno kokemus. Maut olivat hienoja. Ravintolassa oli seesteisen leppoisa tunnelma. Halpa tämä brunssi ei ollut, sillä 6- ja 9-vuotiaat maksoivat täyden hinnan, 39 euroa. Ihana riesling maksoi 14 euroa per 12 centtilitraa. Lasten mehujen kanssa brunssimme loppuhinnaksi tuli siis 191 euroa. 
Brunssilta suuntasimme keskustaan leikkimään. Päivälehden museon näyttely toimi taas lasten kanssa. Nyt aiheena oli Harald Hirmuinen ja viikingit. Hauskoista kypärä-, soutu- ja diplomitouhuista kurvasimme Sederholmin taloon, jonne on rakennettu Lasten kaupunki. Siellä leikittiin huijaria, pukeuduttiin kuninkaaksi ja merinaiseksi sekä esitettiin nukketeatteria. Molemmat museot ovat aina maksuttomia.
 Pitääkö edes mainita että oli superkiva päivä koko perheen kesken?

↧
↧

Raps-akka lehtikaali x 3

September 10, 2013, 10:29 am
$
0
0
Olen antanut itseni ymmärtää, että lehtikaali on hurjan terveellinen. Looginen johtopäätös siis on, että se muuttaa taianomaisesti kaikki ruuat terveellisiksi, ikäänkuin kuningas Midas. Eikö? Sitä myöden meillä on syöty terveysruokia tässä lähipäivinä, alkaen sipseistä. Tänään syötiin kermaista kukkopastaa, joka olisi voinut kuulostaa ja näyttää kovin tuhdilta ilman pelastavaa viherlisää. Kaikki kokeilemamme lehtikaaliasiat ovat olleet oikein onnistuneita, joten tätä vihdoinkin tielleni osunutta kaalia tullaan varmasti kotiuttamaan kaupasta toistekin. 

Mikä on sinun lemppari lehtikaalireseptisi jota meidän kannattaisi testata seuraavaksi?
LEHTIKAALISIPSIT

rypsiöljyä
lehtikaalia
sormisuolaa


Tarvittaessa huuhtele ja kuivaa hyvin lehtikaalit. Revi kaalinlehdet sopivankokoisiksi paloiksi. Me jätimme paksun lehtiruodin pois. Ota esille kattila ja etsi siihen hyvin sopiva kansi. 
Laita kattilaan rypsiöljyä sen verran että saat lehtikaalit uppeluksiin. Kuumenna öljy 170 asteiseksi. Digitaalinen paistilämpömittari on tässä oiva apu. 

Laita lehtikaalit kuumaan öljyyn ja paina heti perään kattilankansi hetkeksi. Lehtikaali meinaten präiskyttää kaikessa vetisyydessään niin paljon, että muuten on lähitienoo keittiöstä ihan öljyssä. Kun poksahteluääni loppuu, ota kansi pois. Lehtikaali tummuu hieman rasvakylvyssä, mutta älä huoli, näin kuuluukin. Nosta muutaman minuutin öljyuinut lehtikaali kattilasta pois reikäkauhan avulla. Nosta talouspaperin tai keittiöpyyhkeen päälle valuttamaan ylimääräiset öljyt. Käännä välillä lehtikaalit toisinkin päin, jotta molempien puolien poimuista valuu öljyt pois. Ripsi päälle sormisuolaa. Ihastele uudelleen vihertynyttä kaalia, jonka ruskeat laikut ovat muisto vain. 
 LEHTIKAALIA JA KASVIKSIA

kukkakaalia
rypsiöljyä paistamiseen
sipulia siivutettuna
herkkutatteja paloina
lehtikaalia pilkottuna
salviaa
timjamia
piparjuurta
suolaa

Höyrytä kukkakaalinuput napakan kypsiksi. Paista pannulla öljyssä tatteja ja sipuleita. Lisää lehtikaali ja mausteeksi salviaa sekä timjamia. Raasta sekaan myös hiukan piparjuurta. Nakkaa mukaan höyrytetyt kukkakaalit ja mausta lopuksi suolalla. Tarjoa esimerkiksi grilliruuan lisukkeena. 
KUKKO-LEHTIKAALIPASTA

edellispäivän grillattu kukonkoipi
rypsiöljyä paistamiseen
lehtikaalia
1 valkosipulinkynsi
2 sipulia
2 dl kermaa
mustapippuria
suolaa

keitettyä pastaa
parmesaania


Kuori ja pilko sipulit. 
Irrota kukkoliha luista ja revi sopiviksi paloiksi.

Huuhdo ja kuivaa lehtikaali. Pilko.
Kuullota sipuleita pannulla. Kun sipulit ovat hieman pehmenneet, lisää lehtikaali ja paista muutama minuutti. Lisää kukkopalat lämpiämään. Kaada sekaan kerma. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Anna keittyä hetki. 
Lisää sekaan vastakeitettyä pastaa.
Raasta annoksen päälle parmesaania.
Olisihan sen lehtikaali-kukkopaistoksen voinut jättää pastatta ja kermattakin. 
Myös tähän settiin olisi käynyt hyvin pari herkkutattia.
↧

Aamu

September 14, 2013, 12:02 am
$
0
0
Hyvää huomenta!
Siskon perhe kylässä. Tähän sydän.



↧

Vispipuuro eiku Punajuuri whoopie pies

September 15, 2013, 5:30 am
$
0
0
Taikinakuva näistä whoopie pie-leivonnaisista sai aikaan vispipuuroihastelua blogin facebookin puolella. 
Kieltämättä taikina näyttääkin mustaherukkaiselta vispipuurolta, mutta ei siis sitä ole. 

Kokeilin Minnankin innoittamana punajuurisia whoopieita kurpitsaista ohjettamme soveltaen. Toivoin upeaa väriä ja makua. Punajuurimuffineissa syvänvärinen juures jatkaa mukavasti suklaan makua, minkä toivoin toteutuvan tässäkin leivonnaisessa. Suklaata maussa ei kuitenkaan nyt erottanut. Pidin silti leivonnaisesta kovasti! Yksinään "kuoret" ovat turhan tömäkän makuisia, mutta yltiömakea täyte tasapainoittaa kokonaisuuden kivasti, lopputuloksen jäädessä kuitenkin kovasti makeaksi. Seuraavalla kerralla tekisin hurjasti pienempiä, niin että tuloksena olisi melkeinpä tuplamäärä leivoksia. 

Täytteen voi halutessaan tehdä myös tuorejuustoisena versiona. 

PUNAJUURI WHOOPIE PIES
noin 18 mukinpohjan kokoista leivosta

täyte:
120 g voita
200 g tomusokeria
170 g Marshmallow fluff:a

leivos:
2 kananmunaa
2 dl fariinisokeria
3 dl sokeria
2 dl rypsiöljyä

2 dl punajuurimuhjua
50 g tummaa suklaata (85%) sulatettuna
7,5 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
½ dl kaakaojauhetta

Keitä punajuuret kypsiksi, kuori ne ja soseuta tasaiseksi sauvasekoittimella. Jos punajuuri jää hiukankaan palaiseksi, se tuo leivonnaiseen rosollimaisuutta jota tuskin makeapalaasi kaipaat.

Tee täyte. Sekoita keskenään tasaiseksi massaksi (vaikka vatkaimella) täytteen aineet. Laita vähintään puoleksi tunniksi jääkaappiin jämäköitymään. 

Vaahdota sokeri ja muna. 
Yhdistä punajuurisose, öljy ja sulatettu suklaa.
Yhdistä jauhot ja mausteet. 
Lisää muna-sokerivaahdon sekaan vuorotellen, koko ajan sähkövatkaimella sekoittaen jauhoja ja punajuuri-öljy-suklaaseosta. 
Pursota taikinaa tai nakkaa taikinaa lusikalla pellille haluamasi kokoisia kiekkoja. 
Kypsennä kiertoilmauunissa 150 asteessa, tavallisessa 175 asteessa, noin 15 minuuttia. Jäähdytä. Whoopiet ottavat kiinni leivinpaperiin, joten irroita varovasti veistä apuna käyttäen.

Kokoa leivonnaiset. Ota leivospohja käteen sileä puoli kämmentä vasten. Laita leivinpaperia vasten olleelle puolelle täytettä ja paina toinen leivospohja samalla lailla kanneksi. 

Jos säilytät leivonnaisia rasiassa, laita niiden väliin leivinpaperia. Leivonnaiset tarttuvat meinaten tehokkaasti kiinni toisiinsa.
↧
↧

Suolaiset leivokset (ja yksi "en kehtaa enää"-juttu)

September 17, 2013, 10:34 am
$
0
0
Viikonlopuksi tein ilta- ja aamupalahetkiä silmälläpitäen pieniä suolaisia leivonnaisia. Painelin taikinan vuokiin, jotka ainakin minulla vievät ajatukset heti makeaan suuntaan. Tällä kertaa pohja oli kuitenkin sienien maustama ja täytevaihtoehtoina joko punajuuri-sinihome tai omena-tatti-sipuli. 
"En kehtaa enää"-juttu tässä postauksessa on tämä salaatti, joka on kotoisin Sasu Laukkosen ja Mariaana Nelimarkan opuksesta "Vihreä pöytä". En meinaten millään enää tohdi naputtaa yhtään reseptiä tuosta kirjasta, sillä niin montaon jotäällä blogissammetoistettu. Pakko on kuitenkin mainita tämän tatti-omenasalaatin teosta, sillä suppilovahveromaustetun majoneesin kyllästämänä se oli erinomaisen herkullista. Makuna se antoi inspiraatiota tämän postauksen omena-sieniseen täytteeseen. Itse asiassa pohjankin resepti on tuosta kirjasta. 

Suolaiset leivokset onnistuivat mielestäni hyvin. Täytteisiin ei ole tarkkaa ohjeistusta eivätkä ne sellaista tarvitsekaan. Leivokset maistuivat parhailta hiukan jäähtyneenä tai uudelleen lämmitettynä. Kylmänä maut eivät oikein päässeet hyvin esille. 

SUPPISTETTU LEIVOSPOHJATAIKINA
11 kpl leivosvuokia


pohjataikina
100 g voita + nökäre vuokien voiteluun
3 dl spelttijauhoja
2 rkl kuivattua, jauhettuja suppilovahveroita
1 tl suolaa
½ dl vettä

Valmista ensin pohjataikina. Sulata voi kattilassa miedolla lämmöllä. Yhdistä kuivat aineet kulhossa. Lisää tähän voisula. Lisää myös vesi ja pyöritä raaka-aineet taikinaksi. Älä vaivaa. Painele taikina voideltujen pikkuvuokien pohjalle ja reunoille. Laita jääkaappiin odottamaan täyttämistä. 

   
punajuuri-sinihomejuustotäyte

keitettyä punajuurta pilkottuna
sinihomejuustoa
hunajaa
suolaa
ranskankermaa
tuoretta timjamia

Laita taikinoidun leivosvuuan pohjalle punajuuripaloja. Laita päälle hiukan hunajaa, sinihomejuustoa ja suolaa. Nakkaa päälle vielä ranskankermaa ja tuoretta timjamia. 
Paista 200 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia tai kunnes ranskankerma alkaa ottaa kauniisti väriä.
Irrota vuoasta hyvin jäähtyneenä. 
tatti-sipuli-omenatäyte

öljyä paistamiseen
tatteja
sipuli
pari omenaa
suolaa
mustapippuria
ranskankermaa

Paista tatteja hetki öljylirauksessa pannulla. Lisää pilkottu sipuli ja paista kunnes ne ovat pehmenneet. Mausta suolalla ja pippurilla. Pilko (ja kuori) omenat. 
Laita omenat taikinoidun leivospohjan päälle. Lusikoi päälle sieni-sipulitäytettä. Nakkaa päälle vielä nokare ranskankermaa. 
Paista 200 asteisessa uunissa noin 15 minuuttia tai kunnes ranskankerma alkaa ottaa kauniisti väriä.
Irrota vuoasta hyvin jäähtyneenä. 

↧

Arkinopeaa lehtikaalitettuna

September 19, 2013, 10:28 am
$
0
0
Kirjoittaessani viime viikolla lehtikaalista ja pyytäessäni ideoita lehtikaalin käyttöön, sain niitä roppakaupalla. Siitä iso kiitos! Kiran kommentin innoittamana olen silpunnut kaalia  bolognesen sekaan, sillä "Mattöteppi" kertoi lisäävänsä kaalia vaikka ja mihin. Nyhtöpossuakin piti viikonloppuna kietoman lehtikaaleihin, mutta pitaleipäpäissäni se vaihtoehto unohtui. 

Ankeriaan ehdotuksesta kaivoin esille Saku Tuomisen "Basta!"-kirjan. Cavolo nero con pancetta vaihtui meillä makkaraiseksi paprikalisällä, mutta muuten edettiin samalla. Italiaanojen pekoni olisi tietysti ollut parempi vaihtoehto, mutta viikonlopulta grillaamatta jääneet makkarat piti käyttää pois. Makkarat eivät mielestäni parmesaaniraastetta kaivanneet, mutta pancetan kanssa varmaan toimii. 

LEHTIKAALI MAKKAROILLA

1 sipuli
1 valkosipuli
100 g pekonia / makkaraa
1 punainen chili
1 lehtikaali
1 paprika
1 dl (kasvis-, kana- tai) possulientä
(parmesaania)

Pilko ja kuullota sipulit, pekoni tai makkara ja chili. Pilko lehtikaalin lehdet. Lisää pannulle. Pilko myös paprika ja lisää pannulle. Lisää liemi. Anna kiehua noin 5 minuuttia, niin että kaikki neste on haihtunut. (Raasta päälle parmesaania ja) tarjoile. 
 Kurpitsa-makkara-peruna-sipulipyttärikin sai aimo annoksen lehtikaalia seurakseen. Nam!

Ruokablogeista löytyy paljon mielenkiintoisia lehtikaalireseptejä, esimerkiksi tähän malliin: 
Herkkusuun lautasella-blogin Kantarellipaistos lehtikaalilla
Kulinaarimurulan Lehtikaalipiirakka


↧

Maltaista makua kurpitsasalaatissa

September 20, 2013, 10:21 am
$
0
0
Kirjastoreissu kerrytti taas makunautintojamme. Jukka lainasi eilen Nummelan loistokirjastosta Akseli Herlevin "Herlevi liekeissä"-kirjan. Lehteiltyään grillauskirjaa mies nosti kiinnostavaksi ohjeeksi lisukkeeksi tarkoitetun salaattireseptin, johon tuli mm. paahdettua kurpitsaa, salaattia, kirpsakkaa etikkaa ja rapsakkaa sekä mielenkiintoistavaa mämmimallasjauhoistakin uunittua murustusta. 

Kokonaisuus oli todella maukas ja hieno. Värikkyys, tekstuurit ja maut ilahduttivat kovasti, myös mukana menossa ollut valkosipuli. Viimeksimainittua tuumasimmekin voitavan pistää enemmän seuraavalla kerralla. Kurpitsat menivät meillä liian pehmeiksi. Syynä oli kuulemma "päällekkäisten prosessien taitamattomuus". Kaikki syötiin silti hyvällä ruokahalulla, mutta seuraavaksi olemme tarkempia kurpitsan uunituksessa. Murustaikinaan Jukka lisäsi ohjeiden ohi vielä suolaa, mikä oli meistä todella tarpeen. Herlevi kehoittaa hienontamaan paahdetut murut tehosekoittimessa, mutta me olimme tyytyväisiä morttelin läpikäymisen jälkeen syntyneistä pikkukökkäreistä. 

Meillä lämmin kurpitsasalaatti toimi leivitetyn luomupossun lisukkeena, mutta salaatti menisi komiasti itsekseen vaikka lounaanakin. 

Kiitos Mummulle itsekasvattamastaan kurpitsasta, nyt sekin on syöty!
 PAAHDETTUA KURPITSAA MALLASMURUILLA

1 dl vehnäjauhoja
1 dl mämmimallasjauhoja
½ dl tummaa olutta (meillä mukavasti maltaan makua jatkava Teerenpelin Rento Reino)
½ dl pehmeää voita
suolaa

1 myskikurpitsa tai pala muuta kurpitsaa
1-3 valkosipulinkynttä hienonnettuna
suolaa ja pippuria
½ dl oliiviöljyä

1 ruukku rucolaa tai salaattisekoitusta
2 rkl valkoviinietikkaa

Sekoita vehnäjauhot, mämmijauhot ja olut keskenään. Nypi joukkoon pehmeä voi. Murustele tai kökkäröitä taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Paista uunissa 170 asteessa 15-20 minuuttia. Jäähdytä. Mortteloi pienemmiksi murusiksi. 

Kuori kurpitsa veitsellä ja halkaise. Poista siemenet. Leikkaa kurpitsa rouheiksi kuutioiksi. Mausta valkosipulilla, suolalla ja pippurilla. Lisää joukkoon oliiviöljy. Kypsennä grillissä tai uunissa leivinpaperin päällä. Kurpitsan olisi syytä jäädä napakaksi. Jäähdytä.

Sekoita kurpitsapalat rucolan ja etikan kanssa. Ripottele päälle runsaasti jauhettua mämmimurua. 

↧
Search

Syysvoimaa

September 22, 2013, 8:58 am
$
0
0
 ´
Pysäytettyjä kuvia ja tunnelmia viikonlopulta, kun saimme iloksemme vieraillataas kerranNellen perheen luona saaressa. 
   




   
 

 


Jotta niinä tympeimpinä hetkinä voi muistella kaikkea ihanuutta jota on jo kokenut ja toivoa että samanmoista löytää vielä edestään. 
  
↧
↧

Lampaankääpä ♥ tilli

September 26, 2013, 10:37 am
$
0
0
Tilli on kyllä yllättävän monikäyttöinen yrtti. Se on heilastellut blogissammekin paitsi tutusti kalan ja vasikan lihan kanssa, myös pinaatin  ja valkosuklaan kera. Nyt opin sienikirjasta myös lampaankäävän pitävän tillin seurasta. Päätin testata yhdistelmän, niin kummalta se kuulosti. Täytyy sanoa että lopputulos yllätti minut positiivisesti!

Tillit ja lampaankääpä tekivät meillä tuttavuutta tomaattisessa kastikkeessa, jossa sienet tummenivat rumasti. Maussa oli yllättäen kalamaisuutta, eikä se johtunut yksin tillistä. Jukka epäili kastikkeessa olevan myös munakoisoa, mutta väärinpä luuli. Maistoin itsekin kastiketta koisomielellä ja kieltämättä olisin voinut erehtyä itsekin. Joka tapauksessa hyvää oli ja tehdään toistekin. 

Lampaankääpä on meillä aiemmin mm. paneroitu hampurilaispihveiksi. 
LAMPAANKÄÄPÄPASTA TILLITYKSELLÄ

öljyä paistamiseen
1 sipuli silputtuna
1 valkosipuli silputtuna
½ dl aurinkokuivattuja tomaattipaloja
3 isohkoa lampaankääpää paloina
400 g tomaattimurskaa
1 dl tillisilppua + tillisilppua annosten päälle
mustapippuria
suolaa

spagettia
parmesaani raastettuna päälle

Kuullota sipuleita öljyssä. Lisää aurinkokuivatut tomaatit. Lisää paloitellut lampaankäävät. Paista hetki. 
Lisää myös tomaattimurska ja keitä hetki niin että turha vetisyys lähtee. Lisää ihan loppuvaiheessa tillisilppu ja sekoita hyvin joukkoon. Tarkista maku suolalla ja pippurilla. 
Sekoita sienikastikkeen joukkoon napakaksi keitettyä spagettia.
Annostele lautasille ja silppua päälle vielä tilliä. Raasta parmesaania. 
↧

Mummulaherkkuja, myös peuroille ja karhuille

September 30, 2013, 9:31 am
$
0
0
    
Viikonloppu Mummulassa. 
Meidät  vastaanotti ihana kaalilaatikon tuoksu. 
Tässä tuokiokuvia Mummulasta. 

    
Opimme mummulta sianpuolukan olemassaolon. Erehdyttävästi puolukan näköinen marja on tylsän jauhoinen ja sen sisällä on kivi. Ihmisravinnoksi hiukan puolukkaa littanamman muotoinen marja ei oikein käy, mutta etenkin karhut kuulemma pitävät sianpuolukasta. Vasemmalla sika-, oikealla pelkkä puolukka.
 
Me löysimme runsain mitoin ihan ehtaakin puolukkaa, josta suurin osan survottiin ja säilöttiin niine hyvineen maakellariin. Jukan makuhermoja kutkutti kuulemma mielessä siintävä puolukkavispipuuro. Minä taas haaveilin puolukka-basilikakakusta. 
 Kermainen possukastike on lastemme mummulaherkkua. 
On se hyvää aikuistenkin mielestä!
 Viikonlopun aikana juotiin myös 14-vuotis hääpäiväkahvit.
 Lapsemme pystyttivät teatterin mummulan parvelle. 
 Ryynäri on Jukan ja äitinsä yhteistä herkkua.

   
 Rännipaloilla saa hiukan haastetta krokettiin.
   

   
 Mummulassa on otettu huomioon myös peurojen herkuttelu.
   
 Sahramiriisiä, ja kanaa porkkanapedillä
Ihana viikonloppu täydessä ylöspidossa. Kiitos taas!
↧

Väkivaltaista, mutta kaunista couscousia

October 2, 2013, 4:58 am
$
0
0
Granaattiomena on antanut nimensä tappavalle aseelle, kranaatille. Kun katsoo hedelmän kauniin kuultavia, jalokivimäisiä siemeniä, tuntuu tämä yhteys suorastaan vääryydeltä. Granaattiomena kaunisti tämänkin ruuan ihan eri tasolle kuin mitä se olisi ollut ilman kiiltävän punaisia kaunokaisia.

Tekemämme couscous sisälsi granaattiomenan lisäksi kanelia, sahramia, rusinoita, mantelia, sitruunaa, minttua ja persiljaa. Ainekset yhteensekoitettuna kuulostavat minusta kaaokselta, mutta lopulta ovatkin makean ja happaman maistuva liitto, jossa eri tekstuurit temmeltävät mukavasti keskenään.

Resepti on Akseli Herlevin kirjasta "Herlevi liekeissä". Noudatimme ohjeistusta muuten tarkasti, mutta oman kasvihuoneen makeat paprikat jätettiin paahtamatta ja rusinaa pistettiin tuplaten enemmän. Couscousina käytimme luomulaatuista tavaraa. Jotkut vehnärouheet muodostuvat lopulta kovin puuromaisiksi, mutta ainakin tällä Herlevin tyylillä tehtynä nämä couscousit pysyivät mukavan irtonaisina.

Meillä couscous syötiin grillatun luomupossun kaslerin kera. 
KAUNIS COUSCOUS-SALAATTI
neljälle lisukkeeksi

1 punainen paprika
2 dl vettä
½ dl oliiviöljyä
1 tl jauhettua kanelia
hyppysellinen sahramia
2 dl couscousia
2 rkl manteleita, rouhittuna
2-4 rkl rusinoita
1 granaattiomenan siemenet*
1 luomusitruunan mehu ja raastettu kuori
½ ruukkua tuoretta lehtipersiljaa hienonnettuna
½ ruukkua tuoretta minttua hienonnettuna
suolaa

Kiehauta vesi, oliiviöljy, kaneli ja sahrami kattilassa. Älä keitä ettei öljy-vesiseos poksahda liikaa kuumentuessaan. Kaada seos kulhoon couscoin päälle. Peitä kelmulla ja anna jäähtyä huoneenlämmössä. Raavi couscous sitten haarukalla irtonaiseksi. 
Sekoita couscousin joukkoon loput ainekset ja tarkista maku. 

* tiesithän, että granaattiomenan siemenet saa kätevästi putoamaan irti paukuttamalla puolikkaan hedelmän kuoripuolta kulhon päällä 

↧

Haukihampurilaiset tartarilla

October 3, 2013, 11:45 pm
$
0
0
Meillä riittää pakastimessa hauen jauhelihaa, kiitos Jukan ja isänsä onnistuneiden kalareissujen. Haukihampurilaiset ovatkin ruokapöydässämme tuttu juttu. Monesti teemme ne sitruunamajoneesin kera. Jukka halusi nyt kuitenkin kokeilla jotain uutta ja päätyi kirjastolainassa olevan Hampurilais-kirjan innoittamana pyöräyttämään tartar-kastikkeen kalaleipien väliin. 

Tartar maustettiin mm. kapriksilla, maustekurkulla ja sitruunalla. Kastikkeesta tuli kaikessa majoneesisuudessaan aivan ihanan paksua, mutta raikasta. Tämä menisi loistavasti kastikkeena vaikka kalapulliakin syötäessä.   

Tällä viikolla lapsemme ovat jostain syystä ottaneet usein kauhan käteen keittiössä. Tyttö on aiemmin ollut kova plikka leipomaan, mutta nyt molemmat lapset ovat halunneet tehdä keittiössä omia toiveruokiaan. Kuvassa tyttäremme paistaa hampurilaisten kylkeen oman maan pikkaraisia kesäkurpitsoita, lehtikaalia ja lampaankääpiä. 
Haukihampurilaisen pihviin ja majoneesiin löydät ohjeet täältä. Nyt käytimme "sämpyläksi" ihan kaupan leivästä leikattuja siivuja. 

TARTAR-KASTIKE
noin 2,5 dl

2 pientä maustekurkkua
1 kevät- tai salottisipuli
1 rkl kapriksia
kourallinen tuoretta sileälehtistä persiljaa
1, 75 dl majoneesia
1 rkl sitruunamehua
suolaa
mustapippuria

Hienonna kurkut, sipuli, kaprikset ja persilja. Pane ainekset kulhoon ja sekoita sekaan majoneesi. 
Lisää sitruunamehu, sekoita. Lisää suolaa ja pippuria maistellen. 

*
Vatsa sekaisin kilin kolin-blogissa on kevitetty samantyyppinen tartar kermaviilillä.

↧
↧

Midhill brunssi

October 6, 2013, 11:43 am
$
0
0
 
Midhill on tähtikokkina tunnetun Hans Välimäen ja vaimonsa Marian ravintola Helsingin ydinkeskustassa, Citykäytävällä. Saimme kutsun sinne brunssille ja olimme kovasti iloisia kun saimme saapua paikalle koko perheenä. 
  
Pidimme koko sakki kovasti ronskista, kierrätystäkin hyödyntävästä sisustuksesta. Sen ovat paikkaan luoneet yhdessä Martina Rosenqvist ja Vera Öller. Menun rento kieli, tarjoilijoiden hymyt ja paikan ulkoasu loivat yhdessä puitteet rennolle aamupäivälle, jollainen kaksituntisemme ravintolassa lopulta olikin. 

Midhillin brunssilla kaikki ruuat tilataan keittiöstä, minkäänmoista noutopöytää ei ole. Tarjoilijan pienellä yllytyksellä tilasimme sitä, tätä ja tuota, sillä listalta löytyi todella paljon houkuttelevia vaihtoehtoja. Annoskoot olivat yllättävänkin suuret. 

Alkucavat nautittuamme siirryimme alkoholittomiin juomiin, vaikka paikasta olisi saanut mielenkiintoisen kuuloisia drinkkejäkin. Olimme sentään liikkeellä muksujen kanssa ja autolla. French press-tyyliin tarjoiltu luomukahvi Mountain High maistui molemmille. Mehuvalikoima oli tavallista laajempi, mistä muksumme ilahtuivat kovasti. Veriappelsiinimehu oli tytön mielestä yhtä hyvää kuin kesällä Sisiliassa ja poikamme tykkäsi mansikkamehustaan. 

Muksut tilasivat suolapalaksi valtavan suuriksi osoittautuneet Croque madam-leivät ranskiksilla. Lapset eivät lämmenneet kinkkuleipien sinappisuudelle, mutta muuten juustoiset leivät maistuivat, samoin ranskalaiset.
Me söimme Jukan kanssa kaikenmoista puoliksi, myös tämän "Double meat burgerin". Tuhti hampurilainen sisälsi mediumiksi paistetun jauhelihapihvin lisäksi häränhäntää ja luuydintä sekä kananmunaa, kurkkua, salattia ja tomaattia. Juuston sai valita kolmesta eri vaihtoehdosta, joista me halusimme vuoden ikäisen cheddarin. Hyvää oli! Burgerpihvien liha jauhetaan kuulemma Midhillissä itse Tammisen toimittamasta Black Angus-rotukarjan lihasta. 
Tarjoilija suositteli meille raikasteeksi "smashed" salaattia, joka olikin oikein passeli juttu. Kurkku ja vesimelonit toimivat hyvin kaiken tuhtiuden keskellä. 
Päivän ehdottomasti ylistettävin setti on tämä lautasellinen. Se sisältää maa-artisokkaa, luomumunaa ja sieniä. "Local mushrooms" meinasi nyt herkkusieniä, mutta vannoimme kotona kokeilevamme tätä juttua metsäsienillä, vaikkapa lampaankäävällä. 
Tryffeliranskikset olivat vinkeän hyvän makuiset. Maistamaan rohkaistunut poitsumme totesi nauruttavasti: "Ajatella et mä tykkään sellasesta ruuasta jossa maistuu sieni."
Tyttäremme kysyi minttu-suklaapirtelöä pelkästään suklaisena ja sen myös sai. Pikkunainen oli kovasti tyytyväinen pillittäessään juomaansa.
"French toast" tarjottiin klassisesti pekonin ja vaahterasiirapin kera. Annos jakoi mielipiteitä, mutta minä pidin. Paistetuista leivistä puuttui tosin rapsakka pinta kokonaan. 
  
Makeapalana maistui myös "keksitaikina ja m&m"-pirtelö. Me jätkän kanssa tykättiin myös pannarista banaanilla ja marjoilla. 

Varsinaisia jälkiruokia emme tilanneet lainkaan. Ei MIL-LÄÄN enää kyennyt. 

Runsas settimme olisi maksanut 129 euroa plus cava-lasit. Tällä kertaa kaiken tarjosi Midhill. Hinta oli mielestämme ihan kohdallaan näin kookkaasta ja pääosin tosi hyvästä kokonaisuudesta. Midhillistä saa brunssia myös lauantaisin, mistä iso plussa. Brunssien pitäisi olla ohjelmallisia, mutta ainakin tänään esiintyvä artisti saapui vasta kahden aikoihin meidän jo lähtiessä. 

Paikkaa voi lämpimästi suositella esimerkiksi krapulan paikkaamiseen ja rentoon brunsseiluun kun haluaa jotakin tuhtia. Voisimme hyvin mennä Midhilliin uudestaankin, sillä viihdyimme mainiosti pari tuntia maistellen ja rupatellen. Poikamme totesi paikasta että "10 +, kerrankin".  
  
Vatsat pinkarallaan suuntasimme Espooseen leffaan, jossa piti kuitenkin olla mutusteltavaa. Lapset ottivat kotoa mukaan tuotenäytekarkkeja ja kaupasta halusivat ostaa keralle myös tomaatteja. Perus. Jukka keksi loistoidean mukeista, kun mutusteltavat piti jakaa rapistusvapaisiin rasioihin. Mukit mahtuivat myös penkin viereiseen telineeseen. 

Loistava sunnuntai loistoseurassa. 
Tällaisia lisää!
↧

Juurevan syksyistä nopeasti

October 8, 2013, 3:21 am
$
0
0
Höyryävän kuumaa kasvispaistosta pimenevässä syysillassa punaviinilasillisen kera? Kyllä kiitos! Sellainen paistos voisi olla vaikka tämä juuripersiljaakin sisältävä herkku. 
Juuripersilja on meille uusi tuttavuus. Se pomppasi silmille niinkin yllättävästä paikasta kuin Gasumin mainoslehtisestä. Ulkonäössä on paljon palsternakkaa, mutta pitkulaisemmin. Maussa on lehtipersiljaa, mutta miedommassa ja jotenkin hienostuneemmassa muodossa kuin persiljassa. Kasvin maanpäällisiä lehtiä voi kuulemma napsia pitkin kesää persiljantarpeeseen.  
Jo mainitussa mainoslehtisessä oli Suvi Rüsterin ruokaohjeita Sami Repon kuvaamina. Intouduimme kokeilemaan juuripersiljaa pannulla paistettuna metsäsienien kera tehden vain pieniä muutoksia. Alkuperäinen ohje suosittaa herkkutattia, me käytimme metsäreissulla löytyneitä lampaankääpiä. Salottisipuli vaihtui meillä keltasipuliin ja määräkin lisääntyi. Salvianlehtiä olisi voinut laittaa ohjeistettua kahdeksaa enemmän. Ruokaa suositeltiin tarjoamaan kala-tai liharuokien lisukkeena tai sekauttamaan pastan joukkoon. Liharuokien kumppanina setin voisikin hyvin tarjota, mutta luulenpa että näin itsekseen se oli parhaimmillaan. Sienet tuovat kuitenkin kokonaisuuteen niin syvää ja tuhtia makua, ettei mitään enempää enää kaipaa. Jos haluat tarjota juuripersiljapaistoksen pastan kera, keitä pastat juuripersiljojen keitinvedessä. 

PAISTETTU JUURIPERSILJA LAMPAANKÄÄVÄLLÄ
kahdelle pääruuaksi tai neljälle lisukkeeksi

noin 500 g juuripersiljaa
4 lampaankääpää 
3 keltasipulia
1 valkosipulinkynsi
2 rkl voita
1 rkl öljyä
10-12 salvianlehteä
1 rkl hunajaa

Kuori juuripersiljat. Leikkaa pituussuunnassa puoliksi. Leitä kiehuvassa, suolalla maustetussa vedessä noin 10 minuuttia. Juuripersiljoiden tulee olla lähes kypsiä. Nosta juurekset pois ja halkaise ne vielä kahteen osaan. 

Puhdista ja paloittele sienet. Kuori ja viipaloi sipulit. 

Kuumenna voi ja öljy pannulla. Lisää sipulit ja sienet. Paista pari minuuuttia. Lisää juuripersiljat, salvianlehdet ja hunaja. Jatka paistamista viitisen minuuttia, kunnes juuripersiljat ovat kauniin rusehtavia.  
Mihin sinä olet käyttänyt juuripersiljaa? Olisi kiva kuulla vinkkejä tämän meille uuden juureksen hyödyntämisestä. 

Jytis näyttää upottaneen sitä kerman kera herkulta kuulostavaan, yksinkertaiseen uunipaistokseen. 
Omenaminttu taas on pyöräyttänyt juureksesta keiton. 

↧
Search

Taikinakuoren alla

October 10, 2013, 11:33 am
$
0
0
Lapsemme rakastavat erilaisia ruukkuruokia. Ja sitten rehellisemmin: lapsemme rakastavat erilaisten ruukkuruokien voitaikinakuorta. Huoh.

Me aikuiset tykkäämme ruukkujen sisällöstäkin, vaikka ei siinä päällisessäkään mitään vikaa ole. Näinä runsassienisinä aikoina ruukkuun sukelsi orakkaita omenoiden, purjon ja kerman seuraksi. Lopputuloksena oli oikein maistuvaa syysruokaa!
   
 Maistuvaa syksyistä viikonloppua kaikille! Mitä teillä kokataan?

SIENIRUUKUT 
noin kolmelle - neljälle

öljyä paistamiseen
1 pieni purjo, valkoinen osa paloiteltuna *
5 dl orakkaita paloina
2,5 dl omenapaloja
1 dl ranskankermaa
1 dl kermaa
2 oksaa rosmariinia
voitaikinaa ½ levyä per ruokailija


Ota voitaikinat sulamaan. Laita uuni päälle 225 asteeseen. 

Paistele orakkaista paistinpannulla ylimääräinen neste pois. Lorauta öljyä sekaan. Lisää purjo ja pehmitä hetki. Lisää omenapalat, kermat ja rosmariinioksat niin että ne lämpiävät. 


Kauho kermainen sieniseos ruukkuihin. Kaulitse tai venyttele voitaikinapaloja sen verran, että saat ne hyvin ruukun kanneksi. Kypsennä uunissa kunnes voitaikina on kauniin värinen. 

Nauti hyvän punaviinin kera (ja sulje korvasi lasten sienikitinältä). 

* purjon vihreät osat voit säästää vaikka liemien keittoa varten

↧

Possun potka uunikylvyssä ja valkopapuja

October 12, 2013, 12:48 am
$
0
0
Olen jo kauan uhonnut opettelevani linssien ja papujen käyttöä kotikeittiössä. Hommaa lie hidastanut se, ettei Jukka ole mikään suuri papufani, eivätkä lapsetkaan ole innostuneet asiasta kummemmin. Nellen papukeitoksia Jukkakin on syönyt hyvällä ruokahalulla ja Alian brunssilla tyttäremme tykästyi linsseihin. Enää en keksinyt tekosyitä, miksen aloittaisi treenaamista. 

Jukka kaivoi perjantai-iltaa varten pakkasesta luomupossun potkan, kun kyläreissumme kaveriperheen luo peruuntui edellisenä iltana. Ajattelin että haudutusliemessä pyöräytetyt pavut olisivat varmaan aika helppo rasti. Niin olivatkin ja maistuivat myös hurjan hyviltä. Nyt perustin blogiin uuden tunnisteenkin, *pavut/linssit. Täytyy lisätä sinne myös blogin onnistuneet linssi- ja papuruuat, jotka ovat jääneet yksittäisiksi, mutta herkullisiksi kokeiluiksi. Seuraavaksi voisi käydä nyysimässä papureseptejä vaikkapa Kokit ja Potit-blogista, sillä heidän raikkaita papukeitoksiaan olen usein vilkuillut ihastuneena. 

Perjantaipöytämme papupedillä jököttävän potkan kanssa näytti ja maistui aika bistroiselta niin kuin minä tuon sanan ymmärrän. Ronskia, mutta hyvin valmistettua ruokaa syvillä mauilla. 

POSSUN POTKA 
neljälle

1 luomupossun potka
suolaa ja pippuria 
½ dl vehnäjauhoja 
2 sipulia
1 varsisellerin varsi
2 valkosipulinkynttä 
1 rkl tomaattipyrettä
½-1 dl tuoretta lehtipersiljaa silputtuna
10 oksaa timjamia, noin 1 rkl 
4 dl liha- tai kanalientä (meillä itsekeitelty possuliemi)
1-1½ dl valkoviiniä

Hiero potkan pintaan suolaa ja mustapippuria. Pyörittele potka vehnäjauhoissa niin että se peittyy kokonaan. 
Paista vehnäjauhotettu potka paistinpannulla reilussa määrässä oliiviöljyä. Kun lihan pinta on kauniisti ruskistunut kauttaaltaan, nosta se uunivuokaan. 
Lisää paistinpannulle paloitellut sipuli ja varsiselleri. Paista muutama minuutti. Lisää valkosipuli ja tomaattipyre. Lisää lehtipersiljasilppu ja timjami. Paista minuutti. Lisää possuliemi ja valkoviini. Kuumenna niin että seos kiehahtaa. Kaada potkan seuraksi uunivuokaan. 
Kypsennä lihaa 140 asteisessa uunissa 3 tuntia. 
Nosta liha pois vuoasta. Siivilöi liemi. Laita liemi paistinpannulle ja keittele hetki kokoon. Me laitoimme potkan takaisin liemeen ja nostelimme kauhalla silloin tällöin lientä lihan päälle. 

VALKOPAVUT

Kuivat valkopavut huuhdottiin ja liotettiin yön yli. Vesi vaihdettiin ja papuja keitettiin noin 45 minuuttia. Tarjolle pantaessa pavut sekoitettiin possun muhitusliemen kanssa.

Osan keitetyistä pavuista pakastin tulevia kokailuja varten.

Pavut olisi ollut mahdollista kypsyttää liotuksen jälkeen myös possun kanssa samassa astiassa, mutta suolainen liemi olisi tehnyt keittoajasta paljon pidemmän. Koska kokemattomina pavunkeittelijöinä emme osaa arvioida kuinka pitkän, etenimme näin helpoimman kautta. 

Koko annoksen päälle sopii ripsiä raikasteeksi silputtua lehtipersiljaa. Tai ruohoa, kuten eräät.

↧
↧

Lahjaksi juhlailta baletissa herkutellen

October 13, 2013, 8:17 am
$
0
0
Rakas kummityttömme, lapsuudenystäväni tyttö, täytti 10 vuotta. Pohtiessamme lahjaa päädyimme ostamaan neitokaiselle liput Prinsessa Ruusunen-balettiin. Minusta on tullut vuosien myötä entistä enemmän elämyksellisten lahjojen ystävä. Lahjasta ei aina tarvitse jäädä mitään konkreettista käteen. Lahja voi olla myös yhdessä vietetty aika, sellainen josta syntyy muistoja. 

Lähdimme balettiin lopulta tyttöjen kesken, minä ja ystäväni tyttäriemme kanssa. Jo pynttäytyminen nosti juhlafiilistä. 
Iltamme kohottautui ylelliseksi, kun saimme kilistellä ennen esitystä rauhassa Afternoon Tea:n äärellä. Lapsille kuohuviinilaseihin kaadettiin Lehtikuohua, meille aikuisille sampanjaa. 
Kippis ja onnea!

 
Afternoon Tea-setti sisälsi kauniisti katettuna sekä suolapaloja että makeita. Yhdellä kerrostarjottimella voi nähdä kokonaisuuden kahdelle hengelle. Kaikki oli todella hyvää. Maut olivat niin täyteläisiä ja tuhteja, että pieniltä näyttäneet suupalat olivat lopulta oikein passelin kokoisia. 
Laktoositonta ruokavaliota noudattava sai ihan omat makeapalansa. Suklaaleivos sai toivottua kevennystä mansikoista. Suklaamacaron oli ihastuttava sekä rakenteeltaan että maultaan ja omenapiirakka raikas.  
  
Syntymäpäiväsankarin ehdoton suosikki suolapaloista oli saaristolaisleipä kalaisalla moussella. Retiisikoristelu oli hieno oivallus!
Aikuiset taisivat nauttia suolaisten kohdalla eniten spelttiskonsseista, joihin sopi sipaista lisäksi mascarponea, sitruunacurdia tai mustaherukkahilloa. Näistä jälkimmäinen oli ehdottomasti oma suosikkini. Kolmioleipien sisällä oli täytteinä kurkkua, lohta ja paahtopaistia. 

Välillä käytiin nauttimassa balettiesityksestä, joka oli kummityttömme ensimmäinen laatuaan. Hän nautti musiikista, tanssista, lavastuksista, juonenkäänteistä ja huumorista silminnähden. Väliajalle suunnatessamme nuori neiti vain huokaisi: "Kaikki on niin ihanaa!"

Väliajalla me aikuiset nautimme oikein ihanat mustaherukka-praliinileivokset kahvin kera. 
Lapset herkuttelivat Kuningatar tikkuleivoksilla omenamehun kanssa. Syntymäpäiväsankari piti tästä leivoksesta todella paljon!
Koko ilta oli täynnä hymyjä, hyvää mieltä ja hurjasti kauneutta. Toivon että ilta painuu kummityttömme mieleen yhtä ihanana ja erityisenä kuin se piirtyi minun muistiini. 

Herkut meille tarjosi Kansallisoopperan ravintolat eli Kanresta Oy.

Yhteistyön myötä opin, että Kanresta on Suomen kansanterveysyhdistys ry:n tytäryhtiö. Kansallisoopperan asiakkaana on sitä myöden mukana tukemassa Lastentautien tutkimussäätiötä, Suomen Mielenterveysseura ry:tä, Suomen Sydänliitto ry:tä ja Vanhustyön keskusliitto ry:tä. 

↧

Pehmeän rapsakat silakkapihvit

October 14, 2013, 11:28 pm
$
0
0
WWF kehottaa syömään enemmän silakkaa. Ja sekös meille sopii! Esimerkiksi silakkapihvit ovat hurjan hyvää ruokaa perunamuussin kanssa nautittuna. Ne ovat myös nopeita valmistaa eikä kilohintakaan päätä huimaa. 

Jukka löysi silakkapihveihin vähän erilaisen ohjeen, jossa kalafileet marinoitiin sinappisessa ranskankermassa. Silakasta tuli näin entistäkin pehmeämpää, joskin paistopinnaltaan vaadittavan rapsakkaa. Pidimme kovasti silakkapihveistä näinkin, lapsia myöden. Kuvanoton jälkeen lautaselle lisättiin porkkanaraastetta. 
Muussiperunoista Jukka hyödynsi kaiken, sillä perunankuoret mies friteerasi. 

Kalan ohje on Fredrik Erikssonin kirjasta "Silliä ja silakkaa".

MARINOIDUT, PAISTETUT SILAKAT
4 annosta

600 g silakkafileitä
1 dl ranskankermaa
2 rkl Dijon-sinappia
karkeaa ruisjauhoa
suolaa
voita paistamiseen

Sekoita ranskankerma ja sinappi keskenään. Lisää seokseen silakkafileet ja anna marinoitua jääkaapissa yön yli.
Rouhi suolaa myllystä ruisjauhojen sekaan. Ota silakkafileet marinadista sen kummemmin kuivaamatta ja kääntele ne ruisjauhoissa. Paista kalafileet runsaassa voissa pannulla keskilämmöllä kullanruskeiksi, noin 2 minuuttia per puoli. Nauti heti!

*** ***
Blogin muita silakkareseptejä:
Jos jostain saat käsiisi kylmäsavusilakkaa, maista ihmeessä. Se on hurjan herkullista!

Mitä namiskuukkelia sinä teet silakoista?

↧

Niska

October 16, 2013, 12:15 pm
$
0
0
Pitkään testihaluissa ollut ravintola Niska Suomen Turussa on nyt koettu ja hyväksi todettu. Vierailimme täällä arki-iltana kuuden maissa saaden pöydän ilman varausta. 

Pubiksi itseään tituleeraava paikka perustuu Michael Björklundin ideaan. Tiedättehän, se sympaattinen ahvenanmaalaiskokki Strömsöstä. Ahvenanmaalaiseksi paikan tekee kuulemma pizzojen kutsuminen peltileiviksi ja joidenkin raaka-aineiden saariperäisyys. 
 Jukka valitsi ruokajuomaksi ahvenanmaalaispanimon tuotteen, minä etenin Plan B:llä.
Jukan peltileipä oli nimeltä Cecilia. Täytteenä oli ilmakuivattua kinkkua, vuohenjuustoa, punasipulia, balsamicoa ja rucolaa. Vuohenjuusto oli kiekkojen sijaan murusteltu pitkin peltileipää, jolloin se maistui joka palassa. Balsamicolisää Jukka kiitteli maistuvaksi. 
Minä otin peltileivän nimeltä Björklund. Se sisälsi riivittyä lampaanlihaa, punasipulia, bearnaisekastiketta ja rucolaa. Pieni suolalisä ei olisi ollut pahitteeksi, mutta muuten kokonaisuus oli oikein hieno. Bearnaisekastike oli vinkeä, upea lisä peltileipään. 
 
Ravintola oli ronskilla tavalla viihtyisä ja kutsuva. Sisustus, kuten myös peltileipien nimet ovat saaneet innoitusta salakuljettaja-jalkapalloilija Algoth Niskan elämästä. Tarjoilu ravintolass sujui moitteettoman mukavasti. Kaikinpuolin suositeltava paikka siis!
Aurajokiranta on kaunis myös syksyllä. 
↧
Viewing all 903 articles
Browse latest View live
Search

Latest Images

Tikkurila Festivaalia vietettiin aurinkoisessa säässä lähes 24 000 juhlijan...

Tikkurila Festivaalia vietettiin aurinkoisessa säässä lähes 24 000 juhlijan...

July 19, 2025, 9:00 am
Tikkurila Festivaalia vietettiin aurinkoisessa säässä lähes 24 000 juhlijan...

Tikkurila Festivaalia vietettiin aurinkoisessa säässä lähes 24 000 juhlijan...

July 19, 2025, 9:00 am
Tammerfest juhlittiin historiallisen helteisessä säässä – yleisöä 25 000!

Tammerfest juhlittiin historiallisen helteisessä säässä – yleisöä 25 000!

July 19, 2025, 6:00 am