Tämä ravintolareissu tullaan muistamaan siitä, että lapsemme eivät missään vaiheessa kitisseet tai mutisseet. Tyynesti he kahlasivat ruokalistan läpi, valitsivat suosikkinsa ja olivat niihin erittäin tyytyväisiä. Mitä enempää vanhemmat voivat toivoa kun mennään koko perheen voimin ulos syömään?
Idea ravintola Bronda-visiitistä lähti aika spontaanisti. Olimme juuri ihastelleet läpi Ateneumin Tove-näyttelyn (suosittelemme!) ja pohdimme kivaa täyttöpaikkaa nälästä mutiseville vatsoillemme. Soitimme Brondaan ja saimme sieltä ihmeen kaupalla pöydän vartin sisään.
Idea ravintola Bronda-visiitistä lähti aika spontaanisti. Olimme juuri ihastelleet läpi Ateneumin Tove-näyttelyn (suosittelemme!) ja pohdimme kivaa täyttöpaikkaa nälästä mutiseville vatsoillemme. Soitimme Brondaan ja saimme sieltä ihmeen kaupalla pöydän vartin sisään.
Jos uutukaisravintola ei ole vielä tuttu juttu, se on siis Tomi Björkin ja Matti Wikbergin viides ravintola. Ruoan mainitaan nojaavan Italian, Espanjan ja Ranskan keittiöihin, puhtaisiin raaka-aineisiin ja käsityöhön. Olemme tykänneet hurjasti ravintoloitsijakaksikon Farangista ja vähemmän Social Boulevardista, joten odotukset olivat aika ristiriitaiset.
Alkuun otimme drinkit lauantain kunniaksi, kuski-Jukka Lady Boi:n alkoholittomana. Lapsille maistui mehu.Tarjoilija kertoi meille hyvin informatiivisesti, miten homma täällä paikassa kulkee. Päädyimme ottamaan yksittäisiä annoksia listalta. Snacksit tulivat ihan ensimmäisenä, mutta sitten ruokaa tulikin pöytään satunnaisessa järjestyksessä. Tämä oli meille vähän vierasta, mutta asia oli toki esitelty etukäteen. Pidimme perheen kesken kovasti siitä, että suurin osa tarjoiltavista ruuista oli aseteltu vadille, josta sitä sitten jaettiin.
Alkusnackseista chorizo"hodari" mausteisella coleslawlla oli turhan perus, mutta sieni-tryffeliarancini ihan mahtava tryffelimajoneesin kanssa.
Jukka nautti ruualla alkoholitonta olutta, josta piti kovasti. Minä otin lasillisen Grüner Veltliner Messweinia vuodelta 2011 ja tykkäsin.
.jpg)
.jpg)
Sherryssä haudutetut vasikanposket olivat upean hajoavaisia, oikein mureaa syötävää. Pikkelöidyt, rosmariinisetkin kirsikat olivat ihana lisä tuhdille lihalle.
Poikamme huokaili nautinnosta hampurilaisensa kanssa. "Ei mitään moittimista!" on paljon sanottu tältä tarkkasuulta. Tosin tuolla hinnalla, 24 euroa, sietää laatua saadakin.
Tyttäremme tilasi lisukkeista itselleen risotto milanesen, joka oli yllättävän suuri. Tytsy piti iloisen värisestä risotosta hurjasti ja toivoi sitä tehtävän joskus kotonakin.
Brondan kampasimpukat tarjottiin kuorestaan pancetan ja pinjansiemenien kera. Mukana menossa oli myös vuohenjuusto cremeä, jolle Jukka menetti sydämensä mutta minä vuohenjuusto-opettelijana en niinkään. Kokonaisuus kuitenkin ihastutti molempia.

Paneroitu possunkyljys (joka meistä oli paremmin luuttomana ulkofile) tarjoiltiin ihanan tomaattihillokkeen, parmesaanimajoneesin ja raikkaan fenkolisalaatin kera. Viimeksimainitussa oli suirotetun fenkolin lisäksi veriappelsiinikastike ja paahdettuja pinjansiemeniä.
Loppulaskumme juomineen oli 160 euroa.
Kokonaisuutena Bronda-ravintola oli tosi positiivinen kokemus! Voisimme helposti mennä sinne koko perheen kanssa uudestaankin. Suosittelemme lämpimästi vaikka kaveriporukalla tai perheen kera, sillä parhaiten paikka toiminee jakamalla useita erilaisia herkkuja koko pöydän kesken.