Minulla on ollut tänään mahtava lomapäivä. Niin paljon kuin perhettäni rakastankin, on aika ajoin ihanaa, tervettä ja vapauttavaa päästä reissuun yksin. Vielä kun sen tekee moottoripyörällä aurinkoisessa säässä, kohti ruokaa, aletaan hipoa täydellisyyttä.
Määränpäänä oli tällä kertaa Fiskars ja siellä erityisesti japanilainen ravintola Kitamura. Kokkina paikassa toimii omistaja Sari Slotte, jonka tyttönimen mukaan ravintola on nimetty. Taitavaksi osoittautunut nainen on työskennellyt Kikunoissa Kiotossa ja kokki Hiromitsu Nozakin ravintolassa, Waketokuyamassa Tokiossa. Nämä paikat eivät sano minulle mitään, mutta kummasti lisäsivät kiinnostusta silti. Sari Slotten mies Sebastian toimii ravintolassa salin puolella.
Kitamura on pieni ravintola ja onnenkantamoisella saan pöydän täydestä paikasta ilman varausta. Monia seurueita käännytettään pois ovelta koska tupa on täynnä.
Sebastian Slotten avustuksella osaan tilata makuni mukaisia annoksia hurjan kiinnostavalta, monipuolisen hallitusti Japanin makuja esittelevältä listalta.
Alkuun tilaamani grillattu mustekala shichimimajoneesilla on taivaallista. Juuri oikeanmoinen kypsyys ja ihan mahtava maku. Japanilaiseen tyyliin annos on minimalistisen kaunis. Hakiessaan tyhjää lautasta Sebastian meinannee kysyä maistuiko, mutta naurahtaa hymyillen kun näkee todella tyytyväisen ilmeeni.
Pääruuaksi tilaan munakoisoa misokastikkeella. Lautaselta löytyy myös vihreää paprikaa ja papuja, sekä päälle ripsittynä paahdettuja seesaminsiemeniä. Maku on niin umaminen ja hieno, että yritän pitkittää syömistä mahdollisimman kauan.
Juon ruuan kanssa japanilaista olutta, mikä passaa makuihin oikein hyvin.
Lasku tuodaan japanilaisen kirjan välissä. Rakastan tällaisia pieniä yksityiskohtia! Ruoka ja juomat tekevät yhteensä 30 euroa, mikä on oikein passeli hinta ihanista mauista ja ystävällisesti tarjoilusta.
Tänne haluan ehtiä vielä toistekin illalliselle perheen tai Jukan kanssa ennen kuin ravintola sulkee ovensa 23. elokuuta.
Ruuan päälle nautiskelin vielä Taikateatteri 13:sta esityksestä tunnelmallisen pienessä vanhassa VPK-asemassa. Tätäkin suosittelen lämpimästi kaikille Fiskarsin kävijöille heinäkuussa. Taikaesitykset pyörivät jo kuulemma neljättä vuotta Fiskarsin kesässä.
Fiskarsissa pikkuputiikkien kiertely on ihanaa ja usein kukkarolle turmiollista. Tällä kertaa matkaan ei kuitenkaan lähtenyt mitään, vaikka kaikenmoista valloittavaa tuli hypisteltyä.
Fiskars hymyili muutenkin koko olemuksellaan tänään auringon kylvettäessä kylää lämmöllään.
Ennen kotimatkalle lähtöä piipahdin vielä Petris Chocolate Roomissa konvehdeilla ja kahvilla.
Nyt kotona Jukka puuhaa meksikolaisia makuja grillattavalle possulle. Keittiöstä kuului juuri "vau minkä makuinen muhju!". Olen minä oikea onnentyttö!